Kyllä mun täytyy sanoa, että tämä hoitokoira on sulattanut mun sydämeni ihan täysin. Mahdankohan enää sitä edes palauttaa ;)

Siis kuinka voi koira ottaa kaikki asiat noin lungnisti ja olla niin ku olis aina ollu täällä. Hevoset se otti vastaan niin ku olis aina niiden kannssa touhunnu ja vielä kun oli ravit eilen...Hevosia tömisti ja kajarit pauhu niin tää vaan tyynen rauhallisesti istui ja katseli, koska niinhän pitää tehdä. <3 <3

No toivottavasti mä en ole tehny sen kans mitään peruuttamatonta :D Se meinaan nukkuu jo sohvalla :o