Kyllä Pipsaa on tällä viikolla koeteltu moneen kertaan. Toisin sanoen, jos kissalla on yhdeksän henkeä niin Pisalla on niitä tuplasti enemmän...onneksi.

Torstaina piti laittaa Monsteria autoon ja niinhän siinä kävi, ku pelkäsin. Monsteri nimittäin EI siedä koiria jaloissaan ja sen Pipsa sai tuta. Onneksi potku osui kankkuun ja kolmella jalalla hypellen lähti talliin. Nostin kämpän sohvalle ja tutkin jalan. Mitään ei käsiin tuntunut ja Pipsa ei reagoinut vääntöihin. Niimpä neiti oli taas työn touhussa tunninpäästä. En mä tarvi lääkäriä mä oon teräsnainen.

Perjantaina vuorostaan piti laittaa varsaa vähä ruotuun, ku se tykkäs repiä ketjuissa. Varsapa kellahti lattialle ja kuinka ollakkaan meidän teräsnainen oli siellä välissä. Nyt lähdettiin vaihteeksi etujalkaa nilkuttaen pois. Ja lujaa lähdettiinki...en meinannu löytää mistään. Sit kysyin palomiehiltä, jotka seisoi tallin ovilla, mahtoiko kukaan nähdä pientä harmaata koiraa, jolla oli teräsnaisen viitta päällä. Näkivät tietty ja Pipsa löytyi paloauton alta. Liekö ajatellut, että sieltä saa avun kaikkein äkiten.

No ei siinä mitään... Tänään oli kylässä lauma hirmuja. Pipsa siinä vähä pullisteli teräsnaisen viitta päällä ja turpiinhan siinä tuli. Ensiksi roikku yksi nevalainen ja toiseksi roikkui toinen nevalainen Pipsan kauluksissa. Oma vika se oli, ku siinä niin uhos. TAinnu lukea liikaa supermania iltasin :) Onneksi ei käynyt kuinkaan, sillä göötillä on tunnetusti paljon karvaa kaulassa.

Taitaa olla viisainta pukea vaan rinsessa mekko päälle ja haudata noi haaveet teräsnaisen roolista.

Mein ihana Elsa onneksi pysyy erossa moisista touhuista ja on pukenut rinsessa mekon jo aikoja sit niskaansa.